Koiramme kävivät tänään vesijuoksussa Nurmijärven Pet Bros:ssa. Kimppajuoksutukseen lähtivät Amok, Acca, Hexa, Velma ja Hansu. Lisäksi Karma pääsi harjoittelemaan uimista uittajan kanssa altaassa. Voi sitä riemun määrää! Riippuu tosin keneltä kysytään. Hansua lukuunottamatta kaikki olivat ensikertalaisina liikenteessä.

Velman mielestä koko touhu oli huijausta, jonka olisi voinnut jättää välistä. Altaaseen Velma kammettiin uittajan ja Tarjan voimin. Edes vesijuoksumaton lähtiessä liikkeelle oli Velman kanta; ”Matto liikkuu, minä EN!”. Kyllähän se Velma sitten riittävän houkuttelun ja kannustuksen saattelemana alkoi hiljalleen kävelemään matolla. Jopa ravaamaan hiukan, mutta vain hiukan.

 

Hexa uhkui suurempaakin suurempaa elinvoimaa tapansa mukaisesti allastiloihin saapuessa. Rinta rottingilla koko halli sai tietää että Hexa saapui taloon. Juoksualtaaseen mentiin vauhitettuna ja pienellä nostoliikkeellä avustettuna. Hopsista keikkaa! Hexalla oli vain super hauskaa. Vauhtia ei selvästikään ollut riittävästi, sillä vähän väliä huomasin mieskoiran yllättävän eteenpäin pyrähdyksellä aina syliin asti. Pehmustettu ketju kiinnitettiin rinnan eteen ja otettiin vesilelu avuiksi. Sehän olikin sitten parasta ikinä. Tyytyväisenä Hexa ravaili lelu suussaan ja aika loppuikin aivan ennen aikojaan.

 

Acca  oli oma itsensä. Innolla sisään, tutkimaan kaikkea ja kaikkia mihin vain käsiksi pääsi. Altaaseen ei myöskään hän uskaltanut tuosta noin vaan, mutta sinne päästyään totesi tämän olevan uhan sijasta mahdollisuus. Mahdollisuus olla yksisarvinen! Milloin mikäkin kinttu oli altaan ulkopuolella! Acca nautti koko rahan edestä. Altaassa oli vain niin kivaa. Se että siinä pitäisi vuoroin vain kävellä ja ravata paikallaan oli aivan liian tylsää, siispä pakitettiin ja rynnättiin, yllätyshyppyjä sekä uittajaa kohti, että minua päin. Kokonaisuutena kuitenkin erinomainen suoritus, josta suurin osa oli ihan järkevää tekemistä.

 

Amok ryntäsi maailmanomistajana vesijuoksuhuoneeseen vuorollaan. Hän on mielestään jo nähnyt kaiken, vaan tätäpä ei ollut ennen nähnyt. Melkein suostui itse menemään, vaan viime tinkaan päättikin, että enpä menekään. Sitten pienellä töytäisyllä myös Amok saatiin altaaseen. Amok osoitti kuitenkin oman viisautensa hyvin nopeasti. maton reunoilla on kumiset kaistaleet/tiivisteet jotka eivät pyöri maton pyöriessä. Kun matto lähti liikkeelle Amok asetteli itsensä hajakintuin reunakaistaleille ja totesi, ettei tässä tarvitsekaan liikkua. Yksi käpälä tapaili mattoa kolmen levätessä kumireunoilla! Avuksi otimme uimaputkilon, joka esti reunalle ylettämisen. Tämä toimi loistavasti ja Amok alkoi suorittaa tasaisen varmasti osaamistaan altaassa. Näytti hyvin kokeneelta vesijuoksijalta.

 

 

Hansulle vesijuoksu ei tarjonnut haasteita. Niin tuttua hommaa. Mukavaltahan se näytti, kun Hansu mennä lötkötteli iloisena altaassa.

Karma… Äänen perusteella ainakin voisi kuvitella, että eläintä olisi kidutettu, mutta kun on kivaa, niin kiljutaan. Alkuun jännitti rampilta altaaseen laskeutuminen, mutta sinne kun pääsi oli pulikoiminen tosi kivaa. Karman tyyli kuitenkin muistuttaa hukkuvaa seireeniä äänitehosteita myöten, enempi kuin uivaa koiraa, joten… Uimakoulu jatkuu.

 

Olen todella hyvilläni ja tyytyväinen, että vesijuoksutus toimi noin hyvin, eikä kukaan koirista osoittanut pelkoa allasta tai mattoa kohtaan. Omat koirani eivät ole koskaan uimisesta perustaneet, vaikkakin tykkäävät vedessä kahlailla. Nyt kokeiltuamme osaavissa käsissä vesijjuoksua, tulee se ehdottomasti treenikuvioihin vakituiseksi osaksi. Nivelystävällisyys yhdistettynä tehokkaasti syviä lihaksia aktivoivaan liikuntaan tuo meille lisää ulottuvuutta harjoittelun monipuolisuuteen. Erityisesti Amokin kohdalla olen huomannut syvien vatsalihaksien heikkentyneen pentujen myötä. Tämä on mitä parhain keino saada palautuminen kunnolla loppuun.